...IsaDora.

Heissan taas! Mulla on joku omituinen tauti kyllä, eilen fiilikset oli melkein kuin terveellä, mut tänään on taas ollut vähän kökömpi päivä. Noh, pitää vaan litkiä taas sitä teetä himona ja toivoa, jospa se flunssa jättäisi mut rauhaan. Työpäivä kuitenkin meni ihan järjettömän nopeasti ja työntäyteisestikin. Oli vain hirmu hyvä fiilis päällä!


Eilen jaksoin kuitenkin lakata kynnet pitkästä aikaa. Tässä kuva tältä päivältä ja ne on ottaneet osumaa. Kivat lohkeamat lakoissa, vaikka yritin juuri varoa kynsiä. Alla on kyllä aluslakka, tuota lakkaa itseään on pari kerrosta + vielä päällyslakka, mutta silti riksraks&poks. Lakat uusiksi.

Töiden jälkeen mentiin Paavon ja mun vanhempien kanssa kaffelle ja muut veti napaansa Sitruunapisaran herkkuvoileipäkakkua, mutta itse tyydyin fetakolmioon (tosin sekin on hirmu nannaa).
Käväistiin Paavon kanssa nopeasti Kicksissä, josta nappasin mukaani IsaDoran kultaista kynsilakkaa (purkissa lukee 652 Gold Sparkles) hintaan 8,10€. Ajattelin nimittäin seuraavalla arsenaalilla virittää kynnet uuteen kuntoon.


Eli tuo tänään ostamani lakka, jonka päälle sitten laitan tuota Graffiti lakkaa. Aluslakkana käytän nyt Borghese Hydratia. Kyseinen tuote ilmeisesti kosteuttaa kynsiä (en ole käyttänyt niin paljoa, että eroa huomaisin), mutta luulen, että se myös estään kynsien kellastumista. Nimittäin kun tuota aluslakkaa on pelkilteen kynnessä, se muuttuu päivä päivältä sinertävämmäksi. Sitten tuota Mavalan kynsilakan kuivattajaa, jota ilman tuskin jaksaisin kynsiäni edes lakata.

Töistä lähti mukaan tänään yksi Soya Conceptin harmaa trikootunika, mutta taidan palauttaa sen. Se ei vain ollutkaan mua, kun yritin kotona viritellä sitä päälle.
Olen kuitenkin tehny Soyalta toisen hyväksi kokemani ostoksen.



Tähän siis ihastuin heti. Mietinkin tätä nyt toisessa värissä (ruskea tai luonnonvalkoinen). Tuo väri onkin sitten vähän jännä. Jossakin valossa se näyttää harmaalta kun taas toisessa valossa se on ihan vihreänvärinen. Noh, anyways, tuo on erittäin helppo yhdistää, vaikka ihan vaan farkkuihin ja trikoopuseroon. Hintaa tällä oli muistaakseni 35,95€.

Mutta nyt koitokseni kynsien kanssa alkakoon! Wish me luck!

...HairGame.

Jihuu! Sain vihdoin aikaiseksi hankkia itselleni parturiajan. Ja vieläpä ihan uuteen parturikampaamoon, jossa en ole ennen käynyt. Pähkäilin oikeesti tosi kauan, että minne mä varaan sen ajan. Nyt tossa yksi päivä töistä kotiin köpötellessä huomasin, että oli tupsahtanut uusi HairGame-parturikampaamo tuohon ihan nurkille. Sinne siis varasin viikon päähän ajan. Ja nyt menee koko kuontalo ihan uusiksi! Tyvikasvu on niin jäätävä, etten uskalla edes postata kuvaa tänne. Olen ollut niin hukassa mun hiusten kanssa, kun en tiennyt mitä haluan niille tehtävän, mutta nyt tiedän! Iih, olen vain niin innoissani, että saa vähän muutosta tähän ulkonäköön.

Niin ja tuosta tyylinpäivityksestä. Haluisin niin saada taas edes jotain vähän räväkkää mun pukeutumiseen. Itse vielä oikein päätin, että nyt hankitaan vaan perusjuttuja, mutta ärh, kun viehättäisi kaikki oikein räikeä ja erilainen! Noh, onneksi budjetti on sen verran huono, että ennen kuin saan kirpparirahat ei mitään ihmehankintoja voi tehdä.

Put my love on top!

I can feel the sun whenever you're near.
Every time you touch me I just melt away.
Now everybody asks me why I'm smiling out from ear to ear.
They say love hurts.
But I know.
It's gonna take the real work.
Nothing's perfect, but it's worth it after fighting through my tears.
And finally you put me first.

Baby it's you.
You're the one I love.
You're the one I need.
You're the only one I see.
Come on baby it's you.
You're the one that gives your all.
You're the one I can always call.
When I need you make everything stop.
Finally you put my love on top.

Aivan järjettömän ihana biisi (lyriikat ♥), mahtava video ja mitkä muuvit! Beyonce rokkaa kyllä nuo kaikki asut ihan täysin!

...awesomeness.

Nyt vähäsen jopa vituttaa. Syy tähän löytyy seuraavista olotilan muutoksista: kurkku todella kipeä, jatkuvia kylmiä väreitä ja hirmuinen väsymys. Hmmm...voisiko se olla? Kyllä vain, mitä luultavimmin olen tulossa kipeäksi, SCORE! Noh, onneksi huomenna on vapaapäivä, joten tiedossa lepäämistä, villasukkia ja paljon teen litkimistä. Tiedän, villiä tää mun elämä!

Teestä puheenollen. Mä ennen vihasin teetä. No, en nyt vihannut, mutten tajunnut koko konseptia. Ei se oikein maistunut miltään, ellei siihen sekaan kaatanut kasaa sokeria ja puolta purkkia hunajaa. Paavo muutti mieleni viime talvena rooiboksen avulla. Olin siis vain juonut perkeleen pahaa teetä. Tai siis niitä valmiita pussiteitä, jotka ei sitten maistu miltään. Meilläpäs juodaankin irtoteetä! Jos joku ei tiedä mitä rooibostee on niin selvennän vähän. Rooibos on joku pensas Afrikassa, jonka lehdistä sitten sitä teetä väännetään. (Mähän sanoin, että selvennän vähän.) Rooibosteessä ei ole mitään piristäviä aineita, eli sitä voi ihan rauhassa juoda ennen nukkumaanmenoakin. Se sisältää kaikkea mahtavaa, esim. antioksidantteja (vähän niinku vihreä teekin), mineraaleja ja C-vitamiinia. Minä itse en edes hirmuisesti välitä rooiboksen hyvistä vaikutuksista, se kun vain sattuu maistumaan hyvältä, joten sitä on mukava litkiä.


Tässä muutama meidän keittiönkaapista löytyvää rooibos-teetä. Mun lempparia on toi keskellä oleva veriappelsiinirooibos, mutta myös toi aavikkokerma on hyvää, joka on maultaan pehmeämpi kuin toi veriappelsiini. Tota suklaatakin me kerran kokeiltiin. Se oli aika...erikoista? Haisi ihan kinuskin ja suklaan sekoitukselle ja maistui omituiselle. Rooibosta kehutaan maidon kanssa, että ehkä sillei toimisi paremmin, mutta toi ei ehkä oo mun lempparia. Kuvasta unohtui joulurooibos, joka oli ihan jees. Ei mun lempparia, mutta kyllähän sitä joi. Lisäksi ollaan bongattu chilirooibosta! Sitä olis varmaan ihan kiva kokeilla.


Nyt juon tällaista. Eli veriappelsiinirooibosta ja naapureilta opittu kikka eli sitruunaviipaleita mukaan (ne taas oppi tuon tavan Italiassa). Itse en käytä mitään sokeria tai hunajaa teessä. Tykkään nimittäin tosta happamasta mausta. Muutenkin mulla vähän tökkää sellaset makeat maut teessä, esim. juurikin se suklaarooibos. Pehmeän makuinen saa olla, mutta ei makea.

Jos olen huomenna hirveässä nuhakuumeessa, voin siteerata Barney Stinsonia ja sanoa: "I'm not sick, my nose is just overflowing with awesomeness".

...Jenna Marbles.

Pakko jakaa tämä muillekin.

...change and beer.

Olen viime aikoina tehnyt sellaista oman mielen tutkiskelua. En tiedä miksi, johtuuko se syksystä ja sen tuomista muutoksista ympäristöön, joka saa taas mut pohdiskelemaan myös omia muutoksia? Vai kenties vaikuttaako asiaan kuuden tunnin työvuoro, joka koostui lähinnä raivostuttavan huolellisesti liimattujen hintalappujen irti repimisestä? Eli oli taas niin ajattelua vaativaa hommaa se. Eli mulla on ollut selkeästi aikaa liikaa käsissä (ei kyllä siltä tunnu).

Mulla ei ikinä tule uutena vuotena sellaista "OMG, nyt pohdiskellaan mihin se viime vuosi oikein tuhlattiinkaan" vaan se tapahtuu mulle paremminkin syksyisin. Nytkin mietin paljon paremmin mun asiat on vuosi vuodelta. Viime vuonna sain kokea paljon uusia juttuja ja olen toki kiitollinen niistä asioista, mutta ne ei ole mitään siihen verrattuna, mitä mulla on nyt. Oikea koti ♥ Vuosi sitten olo olikin kuin peduiinilla, eli vaelsin paikasta toiseen ilman oikeaa kotia. Viime vuonna mulla oli tosi hauskaa kyllä ja olin onnellinen, että pääsin näkemään maailmaa. Toisella puolen maailmaa sitä jotenkin sai vähän perspektiiviä elämää.
Elämähän oli aikamoista juhlaa (biitsiä, shoppailua, juhlimista ja matkustelua), mutta en ollut oikeasti onnellinen. Kliseehän se on sanoa, että tavallaan aikuistuin. Siellä jenkeissä mulle annettiin mahdollisuus huomata, että hei, mitäs sä oikeastaan haluatkaan elämältä. Koti-Suomeen palatessa mulla oli kaksi vaihtoehtoa; jatkaa samaan malliin kuin edellisen vuoden eli lähteä bilettämään joka kerta kun mahdollisuus siihen urkeni tai ottaa härkää sarvista ja muuttua sellaiseksi ihmiseksi, jonka kanssa itsekin viihdyn. Silloin ei tarvitse paeta itsestäänkään oloa sinne baareihin ja yökerhoihin. Tietysti mulle kuvioihin tuli myös Paavo, jolle myös halusin olla sellainen ihminen, jonka kanssa viihtyy. Välillä se oli vaikeaa, mutta sitäkin ihanampaa olla täysin avoin jonkun toisen ihmisen kanssa ja luottaa toiseen ihmiseen täysin. Käy sääliksi niitä ihmisiä, jotka ei koskaan pysty siihen. Ne jää paljosta paitsi.

Näin tuossa vajaa viikko sitten vaihtarikavereita, ja jotkut kummastelikin, että mitäs ihmettä on tapahtunut, kun Jatta ei enää haluakaan bilettämään...noh, mitäs tuohon vois sanoa.. things change?

Ja jottei lähdetä ihan liian vakavalle linjalle niin totean vain, että nykyään teen asioita, jotka vaikuttaa positiivisesti mun elämään ja en jaksa enää stressata turhista asioista/ihmisistä/tapahtumista.

Ja tähän loppuun kevennykseksi pitää jakaa juttu meidän kauppareissusta. Tänään Paavo päätti rentoutua ostamalla ruokaostosten yhteydessä itselleen olutta. Myyjä kysyi paperit...meiltä molemmilta. Mua huvitti ajatus, että Paavo & Jatta 17wee lähtee kauppaan ostaan pyttistä ja salaattia ja koittaa siinä samalla saada kaljaa alaikäsenä! :D Noh näytettiin sitten ne paperit ja myyjä lehahti punaseksi ja pyyteli anteeksi. Muutama vuosi ja olen kiitollinen, jos multa kysellään papereita.

...Dirty Dianas.

Tää viikko ei vaan ole ollut mun viikko. En tiedä mikä nyppii, mutta joku vaan tökkii. Ehkä se syysmasennus saavutti mutkin, ihmisen, joka rakastaa syksyä. Noh toivottavasti ensi viikko on parempi ja toivon jo, että huominen olisi jo vähän edes valoisampi. Voisi olla valoisampi myös sään puolesta.

Mutta onneksi edes yksi asia on mennyt aivan niin kun pitääkin, jopa paremminkin! Nimittäin meidän kirppispöytä on myynyt tooositositosi hyvin! Huomenna ajattelin ennen iltavuoroa raahata sinne aimo kasan kenkiä. Muutamasta parista oli aika vaikea luopua, mutta jos ne on seisseet mun vaatekaapissa HYVIN kauan täysin käyttämättöminä, on ehkä aika siirtää ne parempiin jalkoihin vaeltamaan.

Kirpparirahoilla (joita on kolmessa päivässä jo kertynyt ihan mukavasti) ajattelin jotenkin piristää itseäni ja Paavoa, mutta toisaalta olisi taas kiva laittaa ne säästöön niin voisi kämppää joskus vaikka vähän sisustaakin.
Eniten mua himottaisi ostaa meille molemmille talvikengät.


Paavolle katseltiin mahdollisesti tällaisia Timberlandin kenkiä.
Itse haluisin nahkaiset, mielellään ruskeat, bikermaiset bootsit. Siis talvikengät kyseessä, joten vuori on must, ja eikä mitään sileäpohjaisia kenkiä, joilla olen pyllylläni jo ensipakkasilla. Toistaiseksi ei ole vielä tärpännyt, mutta lähellä ollaan käyty.

Tähän loppuun pakko laittaa kappale, joka on soinu mun päässä koko päivän! Inspiraation tähän on mulle antanut Legentina eli Christina Aguilera, joka esitti huikean coverin tästä kappaleesta.