Wednesday, April 25, 2012

...Kicks and Clicks.

Tilasin joku aika sitten Bestsellerin nettikaupasta Vilan paidan (sama kuin tuo, mutta omani tilasin valkoisena) ja huivin sekä Selectedin topin. Mutta mikään ei oikein miellyttänyt, joten en päässyt esittelemään mitään niistä ostoksista täällä. Noh, oikeastaan huivin olisin voinut pitää, mutta ajattelin, että mitä turhia, jos kerta muutkin meni palautukseen niin otetaan kaikista rahat takaisin. Erityisesti Vilan paita vaikutti niin kehnolaatuiselle, että oksat pois ja Selectedin toppi taas oli malliltaan puolijoukkueteltta. Olin vähän pettynyt, sillä Vilan perustrikoopaidat on kyllä olleet loistavia käytössä ja laadultaan hyviä.

Sain paketin haltuuni eilen ja tänään jo kävin lähettämässä vaatteet takaisin. Oli muuten erittäin helppo palautusprosessi, tosin rahoja tilille saan varmaankin odotella jonkun tovin. Siinä samalla, kun käytiin postissa, pyörähdettiin kaupoilla ja turhakkeita lähti mukaan. Kulutusvimma, mikä kulutusvimma.


Kynteni on kasvaneet jo sen mittaisiksi (lohkeamatta!), että olen jälleen intoutunut niitä lakkaamaan. Vanhat lakat vaan kyllästyttää, joten piristin lakkakoriani tällaisella IsaDoran sinisellä lakalla (sävy 732 Papagayo Blue), joka tietyssä valossa on tumma violetti ja kuten kuvassa, tummansininen. Näitä löytyy varmaan joka Sokokselta ja Kicksistä, omani hankin jälkimmäisestä puljusta.


Näitä Riekerin sandaaleja olen aiemminkin käynyt katselemassa Click Shoesissa, mutta nyt koetin niitä myös jalassa ja päätin, että ne lähtevät mukaan. Taitavat olla viime vuoden juttuja kerta olivat alessa 39,50€. Hirmuisen mukavat jalassa ainakin sovittaessa ja toivottavasti näillä jaksaa tallustaa ensi kesän (myös töissä!). Yleensä Riekerin kengät on vähän mammamaisia minun makuuni, mutta nämä olivat aika minua ketjuineen ja solkineen.

Tämän päivän ohjelmaan kuului myös Leviksen farkkujen sovittamista sekä ensimmäinen terassivisiitti. Leviksen farkuista tiedän nyt oman kokoni ja mallini, mutta mielestä pesua ei ainakaan Mikkelin Carlsonilta löytynyt. Pesun täytyy olla just eikä melkein, jos meinaa farkkuihin sen 100€ sijoittaa. Mitään kummempaa en ole saanut aikaiseksi, mutta toisaalta, eihän sitä nyt vapaapäivänä mitään suorittamista tarvitsekaan yrittää.

Wednesday, April 18, 2012

...B2B.

On taas kulunut aikaa ihan kiitettävästi, kun olen viimeksi päivittänyt. Ei ole arkea kummempaa tapahtunut ja nyt olen istunut koneellakin tavallista vähemmän. Olen nimittäin päättänyt, että valmistuminen saa jäädä ensi syksylle, joten en ole edes opparin takia väkisin naputtanut läppäriä.

Nyt kuitenkin toisiin aiheisiin. Olen maininnut täällä blogissa keräileväni Christina Aguileran tuotantoa. Kokoelmaani on nyt pitkästä aikaa tullut uutukaisia, nimittäin Back to Basics albumin Tour Edition, jossa on mukana ekstra dvd, jota ei ns. tavallisessa julkaisussa ole.


Kuvassa on tosiaan molemmat omistamani julkaisut, ja uudempi siis alempana. Tilasin tuon uudemman Amazon.co.uk:sta. Tämä oli vähän normaalia hinnakkaampi, eli maksoi jotain 17 euron luokkaa. Ekstra dvd sisältää musiikkivideoita ja making of-osan, eli ei mitään täysin uutta tai ihmeellistä, mutta löytyypähän tämäkin nyt kokoelmista.

Postiluukusta pitäisi nyt tässä lähiaikoina tipahdella muutakin jännää. Osaa pakeista olen odotellutkin jo jonkin tovin, mutta uusimmat jutut lähti tilaukseen eilen. Niitä odotellessa.

Thursday, April 12, 2012

...consuming.

Nyt teen tällaisen vaihteeksi pohtivan postauksen. Nämä jutut on sitten todellakin minun omia mietteitäni. En paasaa kenellekään mitään, mutta halusin nyt ilmaista omat ajatukseni täällä blogissani ja toivottavasti muutkin laittaisivat omia mietteitään vaikkapa tuonne kommenttiboksiin. Mua on mietityttänyt paljon kuluttaminen ja erityisesti vaatteiden kulutus.

Kaikki, jotka minua yhtään tuntee, tietävät, etten todellakaan ole mikään maailman ekologisin ihminen tai muutenkaan mikään kulutusvastainen henkilö. Olen aikamoinen shoppaaja, olen ollut töissä parissa eri vaateketjussa ja erityisesti nykyisessä työtehtävässäni korostuu juuri se myynnin tekeminen, ja kaiken lisäksi teen opparia vaatemyymälän myynnin parantamisesta.

Mutta viime aikoina minunkin mieleeni on hiipinyt ajatus, että ei se kovin fiksua ole. Siis se järjetön kuluttaminen. En todellakaan halua kuulostaa miltään vihreältä hipiltä, koska olisin täysin tekopyhä. Tiedän, että ostan paljon vaatteita, ja ostin vielä enemmän kun olin töissä Lindexillä. Ostan siis vaatteita paljon nykyäänkin, mutta itse ainakin koen tekeväni järkevämpiä ostoksia. Ennen jo se alehintalappu viehätti niin paljon, että tuli paljon sellaisia "kyllä mä tätä varmaan tuun käyttämään", "jos mä vähän vielä laihdun niin kyl tää sit menee" ja paljon oli sellaisia vaatteita, joita saatoinkin käyttää joitakin kertoja, mutta sitten ostin jotain uutta ja ne edelliset vaatteet unohtui kaapin pohjalle. Juuri tämän tyylisillä vaatteilla tienasin kirpparipöydällä viime syksynä sen 300€. Maksoin niistä huomattavasti enemmän alunperin, mutta mikä järki säilyttää kaapissa vanhoja vaatteita, joita ei kuitenkaan käytä.

Oma shoppailemiseni on omasta mielestäni nykyään paljon paremmalla tolalla kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Olen (toivottavasti) vähän kasvanut, oppinut ja aikuistunut ihmisenä, joten se tietysti vaikuttaa myös mun ostoskäyttäytymiseeni. Käytän rahaa vaatteisiin ja ulkonäköön yleensä huomattavasti enemmän kuin esim. silloin pari vuotta sitten, mutta ostoksieni määrä on vähentynyt. Ja ei, en osta mitään erityisiä merkkituotteita, mutta koitan edes vähän katsoa materiaalimerkintää ja ylipäätään tunnustella vaatteita, että onko niistä mihinkään, hiostaako, meneekö huonoksi pesussa ja käytössä. Haluan siis ostaa vaatteita käytettäviksi. Nykyään en edes jaksa koluta alerekkejä vaatekaupoissa samanlaisella tarmolla kuin ennen. Mieluummin maksan vaatteesta sen normaalihinnan ja olen tyytyväinen ostokseeni kuin, että ostan alesta jotain vähän sinne päin hintalapun houkuttelemana. Yritän muutenkin valita vaatteeni vähän paremmin. Aloitin viime kesänä pienen projektin tavoitteena hankkia kestävä vaatekaappi ja vaikken siitä olekaan hirmuisesti postannut, niin se jatkuu edelleen. En metsästä mitään ekologisia vaatteita(minusta se on tehty kuluttajalle aivan liian vaikeaksi), mutta onhan se tietysti edes vähän ekologisempaa, että tiettyjä perusosia vaatekaapista käyttää vuosikausia, jopa vuosikymmeniä, kuin että ostaa joka kaudelle täysin uudet rytkyt.

Eniten mua ei kuitenkaan ole mietityttänyt oma ostoskäyttäytymiseni vaan se, että mun työtä on saada ihmiset ostamaan enemmän. Karuahan se on, mutta totta. Toisaalta, kyllähän me tarvitaan vaatteita. Mutta mun tehtävänä olisi, että ihmiset ostaisi, vaikka sen ylimääräisen parin sukkia tai paidan niitten asiakkaan etsimien housujen lisäksi. Ja se on alkanut ahdistamaan. Ihmisten pitäisi aina vaan ostaa enemmän kuin edellisenä vuotena ja sehän pätee ihan joka ikiseen kaupalliseen yritykseen, myi se sitten vaatteita, ruokaa, kukkakeppejä tai lampunvarjostimia. Tuota kasvua odotetaan joka vuosi, vaikka se on tiedossa, että jossain vaiheessa se kasvun on pakko pysähtyä ja talous ei vain enää pysty kasvamaan. Menee hyvin pitkälle, mutta se raja tulee jossakin vaiheessa kuitenkin vastaan, jolloin ei enää ole mitään mistä enää tuottaa tavaraa lisää ihmisille ostettavaksi. Musta on alkanut tuntua pahalle, että mun pitäisi tyrkyttää ihmisille lisää tavaraa, joita ne mitä luultavimmin ei tarvitsisi. Tuo oli hyvin kärjistetysti sanottu, mutta ei yhdellekään myyjälle sanota, että "teidän pitää sit varmasti muistuttaa sitä asiakasta, että hei, ootko ihan varma, tuutko tarviimaan tätä ja tota". Tiedän, että vaikken olisi nyt myyjänä, niin joku toinen olisi ja että en minä yksin sitä maailmantaloutta pysty ikinä pelastamaan tai kaatamaan. Mutta henk. kohtaisesti olen alkanut epäilemään mun työtä ja koulutusta ja että mikähän järki tässä on. Haluanko tehdä loppuelämäni työtä edistääkseni kulutusta vai jotain ehkä vähän järkevämpää? Hyvän ajankohdan olen näille mun pohdinnoille keksinyt, juuri ennen kuin pitäisi valmistua Bachelor of Business Administration-nimikkeellä.

...split ends.

Mulla on viimeaikoina ollut pienoista "blogimasennusta". Ei ole ollut oikein mitään kirjoitettavaa enkä ole tyhjästä viitsinyt nyhjäistä. Nytkään mitään järjetöntä kilometripostausta ei ole luvassa.

Mun hiukset on kyllä nykyään aika karseassa kunnossa. Mulla ei yleensä koskaan ole kaksihaaraisia, mutta nytpä on. Hiukseni ovat siis todella kuivat tällä hetkellä. Väristä en voi tällä hetkellä valittaa. Nyt kun on omaa väriä tullut kasvatettua esiin, niin monet ovat vieläkin kyselleet, että oonko käynyt parturissa. Kai se oma väri näyttää jotenkin uudelta. Tässä kuussa olisi mahdollisesti tarkoitus käydä vielä raidoittamassa lisää ja leikkauttamassa vähän muotoa, mutta ainakin päätarkoitus olisi päästä noista kuivista latvoista eroon. Olkihiukset taitaa olla aina out.


Ostin tuossa yksi päivä ihan markettikamana hiuslakan (got2b, jotain 6€ luokkaa) ja Kicksistä paljon hehkuttamani Batisten kuivashampoon. Meinasin kokeilla jo uutta kuivashampoota eri merkiltä, mutta tuo puteli oli nyt tarjouksessa 5,50€, joten tuplasti maksava kilpailijansa joutui väistymään. Mutta päätin sitten pihistelyn jälkeen "törsätä" ja kokeilla tuota Björn Axenin otsatukalle tarkoitettua tuotetta eli Get Your Bangs Straight-lakkaa. Se oli jotain 11€. Tuntui kyllä hassulle, että otsikselle tarkoitettu tuote oli niin kevyt. Kypärää tuolla lakalla ei kyllä saa aikaan, vaikka suihkisi koko pullon päähänsä. Tuntui kuin pelkkää ponnekaasua olisi suihkuttanut päätänsä kohti (siis kyllä sieltä jotakin oikeasti tuli, mutta hyvin kevyt tuote kyseessä). Ei se kyllä hirmuisen pitävääkään ollut, ainakaan mun ensi kokeilulla. Tosin ulkona tuuli ihan pirunmoisesti. Mun varsinainen otsikseni on jo mennyttä, mutta niistä kasvaneita otsahiippanoita yritin hallita tuolla lakalla. Tuote on siis tarkoitettu ihan perinteiselle otsatukalle ja se lupaakin hoitaa myös otsatukan alla olevaa ihoa ja olla rasvoittamatta. Pitänee siis kokeilla paremmin uudelleen, kun olen saanut kunnon otsatukan takaisin. Nyt en oikein osaa sanoa juuta enkä jaata.
Tuolla kuvan taustalla näkyy muuten Garage hard lemonade. Join jenkeissä hard lemonadeja (Mike's hard lemonade oli parasta!), mutta valitettavasti Suomesta en ole löytänyt vastaavia tuotteita. Nyt kauppoihin on kuitenkin tullut muutama tuote hard lemonade-nimellä. Mutta ei...ei toi vaan ollut sama asia. Joko aika kultaa muistot tai sitten toi on tosi hapanta. Ei edes kirpeää, vaan hapanta.