Monday, November 14, 2011

...something new.

Oon viime päivät viettänyt visusti töissä, joten on tullut bloggailtua vähemmän. Nytkin väsyttää jo aika paljon, mutta päätin tulla postailemaan viime viikon ostokset.


mekko QS by S.Oliver
pusero Gina Tricot
sukkikset Lindex
kello Esprit (Paavolta! ♥)
rannekoru (Paavolta! ♥)

Ostin maailman mukavimman mekon! Toi kaulus kuuluu siis tuohon mekkoon, vaikka näyttääkin vähän erilliselle huiville. Muina yksityiskohtina mainittakoon taskut ja napit rinnuksessa. Tää on siis Riveriltä, ja hintaa on 39,95€. Tota mekkoa löytyy myös päinvastaisilla väreillä eli itse mekko on harmaa, mutta kaulus on musta.



Tää on taas mun uusi läpikuultava QS:n tyttöpusero. Toi joustaa ihan hemmetisti, mutta otin silti L-koon, koska halusin, että toi on vähän sellanen löysä. Tonne alle vaan musta pitkähihainen pusero ja farkut jalkaan niin helppo asu on valmis. Tää oli musta yllättävän edullinen, vain 22,95€. Tuosta kuvasta ei hirmu hyvin saa selvää, mutta tuossa on vähän puhvihihaa, kaulusta ja vyötäröllä rusettia, joten toi on hyyyvin tyttömäinen. Saas nähdä, jospa saisin kuvattua tonkin päällä.

Tähän loppuun pakolliset löpinät Mikkelin uudesta kauppakeskuksesta, Stellasta. Se on iso ja näyttävä. En oo ajan kanssa käynyt koluamassa, mutta kyllä sieltä mieleisiäkin juttuja löytyi. Kekäleessä en uskaltanu tehdä kunnon kierrosta, kun olis varmaan tili tyhjentyny samantien.
H&M oli mieleinen yllätys. Aikasemmin Mikkelin H&M on musta ollu ihan supertylsä ja mitäänsanomaton. En oo ostanu sieltä mitään tarrarullaa kummempaa varmaan vuoteen. Sokkarin kemppari oli myös mun mieleen, mutta Sokkarin kenkäosasto oli joko multa piilotettu tai sitten vaan ihan järjettömän pien. Carlings oli myös aika pettymys. Pointsit kuitenkin, että vanhasta linja-autoasemasta oli tehty Kauppahalli. Veikkaan, että se on varmaan monen vanhemman mikkeliläisen mieleen!

Kommentteja ekasta oikeasta asukuvasta? :P

Wednesday, November 9, 2011

...French manicure (the awful edition)


Kävin tänään vapaapäivän kunniaksi pyörähtämässä kaupungilla ja mukaan tarttui ranskalainen manikyyrisetti Kicksistä (11€) ja panta (katkenneen tilalle) Glitteristä (4,90€). Tosiaan edellinen peruspanta katkesi ja sen jälkeen on saanut survoa otsikseen miljoona pinniä, että saa kasvot pestyä. Ja nyt alkaa avautuminen...


Siis herranjumala. Kysyn nyt ihan kaikilta ketkä saa ranskalaisen manikyyrin onnistumaan, että miten te sen teette? Kuinka saatte siitä niin symmetrisen ja siistin? Itse taistelin noitten hemmetin lakkapurkkien kanssa pienen ikuisuuden ja silti tässä on tulos. Oikea käsi on vielä suttuisempi. Ajattelin silti pitää nyt nää pari päivää kerta sain nää nyt edes jotenki tapeltua kynsiin. Niin ja kyllä mä jossain vaiheessa poistan noi valkeat lakat sormenpäistä...ehkä.
Tossa paketissa tuli jopa ne mallikaitaleetkin mukana, mutta niillä sain aikaan ihan järkyttävän näköiset kynnet, jotka putsasin kokonaan pois ja aloitin alusta. Noi kynnet on siis vapaalla kädellä tehdyt. Harjaantuuko tähän ajallaan vai olenko tuomittu suttuisiin tippeihin? :D

Monday, November 7, 2011

Ahdistaa-pahdistaa.

Mulla on varmaan joku alkava kaamosmasennus, sillä tällä hetkellä mieli on jotenkin todella maassa. Ärsyttää lähinnä tämä mun tulevaisuus ja koulutus sekä se ainainen kysymys: Mikä musta tulee isona?

Kuulun siihen ihmisryhmään, jolla ei vastausta tuohon kysymykseen. Välillä (kuten nyt) stressaan asiasta julmettoman paljon, välillä taas on sellainen 'go with the flow'-meininki, jolloin en jaksa murehtia.

Aloitetaanpa siis alusta. Ala-asteella mulla oli tietysti niitä perusunelma-ammatteja eli eläinlääkäri, taiteilija (olin muka taiteellisesti lahjakas), opettaja, lentoemäntä ja lakimies (Ally McBeal oli tosi kova sana). Silloin ei vielä onneksi tarvinnut miettiä sen kummemmin mitä halusi sitten oikeasti tehdä.
Yläasteella sitä piti jo alkaa miettiä. Opettaja-haaveet kariutui, kun olin yhdeksännellä luokalla TETissä ala-asteen kouluavustajana ja se homma ei sitten sen jälkeen enää kiinnostanutkaan. En yläasteellakaan hirmuisesti päätäni vaivannut MMTI-kysymyksellä, sillä tiesin meneväni lukioon, jossa saisin kolme vuotta lisää pohdinta-aikaa. Kaipa silloinkin panikoin, että mitä sitä tekisi, mutta valitsin sen helpon tien. Läpi ala- ja yläasteen mun vahvuuksia oli englanti ja kuvikset, mutta noin muuten olin sellainen kasin oppilas.

Lukiossa valitsin kursseja lähinnä sillä perusteella mikä vaikutti kivalta. Mulla ei ollut mitään "haluan lääkäriksi, joten mulla on oltava pitkät matikat, fysiikat ja kemiat"-viboja ja juuri noissa luonnontieteellisissä aineissa en oikein loistanut. Vahvuudet oli edelleen kielissä ja olihan se kuviskin kivaa, mutta huomasin, etten ole mikään luonnonlahjakkuus vaan ihan tavallinen tallaaja. Yo-kirjoitukset meni ihan mainiosti, jotenkin sitä motivaatiota opiskella vielä löytyi, vaikka huomasin sen olevan hiipumassa. Kirjoitin äidinkielen (C), pitkän englannin (E), keskipitkän ruotsin (E), lyhyen matematiikan (M) ja terveystiedon (E). Ihan jees paperit siis ja jotenkin päädyin hakemaan Mikkelin ammattikorkeakouluun tradenomiksi molemmille englannin- ja suomenkieliselle puolelle. Liiketalous vaikutti sellaiselle yhtä yleispätevälle alalle kuin lukionkin yleissivistävyys, joten ajattelin, ettei siitä ainakaan haittaa ole.

Molempiin koulutusohjelmiin pääsin sisään, vaikka englanninkielisen puolen materiaalit luin vain kerran läpi ja hyvä, että jaksoin edes vilkaista suomenkielisen puolen matskuja. Päädyin kuitenkin englanninkieliselle puolelle. Jotenkin se tuntui paljon järkevämmältä ratkaisulta. Sain taas muutaman vuoden lisää mietintäaikaa.

Opiskelu englannin kielellä ei ole tuottanut mulle mitään ongelmia, kiitos hyvän kielitaitoni. Englannin kieli tosiaan on sujuvaa, mutta muut opiskelemani kielet (ruotsi, ranska, saksa ja espanja) ovat päässeet enemmän tai vähemmän ruostumaan eli en todellakaan ole mikään monikielinen. Mitään suurempaa vikaa en voi sanoa mun koulutusohjelmasta. Okei, siellä on ollut välillä vähän kyseenalaisia opettajia tai kursseja, mutta kaikki on tähän mennessä päästy läpi ja ehkä jotain opittu.

Mutta...mun motivaatio opiskella on täysin nollassa, sillä en vieläkään tiedä mitä haluan tulevaisuudessa työkseni tehdä. Tää mun koko tutkinto tuntuu niin turhalta. Mulla on tutkinnosta suorittamatta syventävä harjoittelu (paria paperia ja raporttia vaille valmis) ja oppari. Mutta ei jaksa kiinnostaa yhtään. Ärsyttää, että olen 22-vuotias enkä tiedä mitä haluan tehdä. En edes tiedä mikä mua jaksaisi pidemmän päälle kiinnostaa. Jotain luovaa? Ehkä. En tiedä. Turhauttavaa, suoraan sanottuna jopa raivostuttavaa.

... fast forwarded weekends.

Hohhoijaa, ei voi muuta sanoa. En ole muutamaan päivään jaksanut postata. Ensin en ole kerinnyt ja sitten kun on ollut aikaa niin ei vain jaksa. Seuraava kuva selittänee mitä olen viime viikon puuhannut.



Perjantaina oli työpoppoon pikkujoulut, johon kuului hyvää ruokaa, hauskaa seuraa ja paljon tanssimista...sekä Paula Koivuniemi. En voi uskoa katsoneeni Paula Koivuniemen keikan kokonaan ja vielä melkeinpä ihan lavan edestä. No ei se nyt ihan kauheaa ollut tosin joidenkin örvellystä oli ärsyttävää seurata.


Lauantaina käytiin siskonpojan haamujuhlissa, jossa jälleen tiedossa oli hyvää ruokaa ja hauskaa seuraa. Kyllähän siellä jotkut myös tanssi, mutta Paula loisti tällä kertaa poissaolollaan, samoin ne känniset örveltäjät.

Mulla on siis ollut viikonloppu vapaa ja vielä tämä maanantai vapaa. Voin sanoa, että vapaat on menneet ihan hurahtamalla ja olen nukkunut joka päivä hyvin pitkään. Lepo on tullut kyllä tarpeeseen. Huomaan kyllä, ettei ole ollut kahta vapaapäivää pitkään aikaan. Olen ollut kärttyinen ja hyvinkin pienet asiat alkavat helposti ärsyttää. Viimeksi minulla oli kaksi vapaata putkeen reilu kuukausi sitten, kun muutettiin Paavon kanssa yhteen ja silloinkaan ei hirveästi kerinnyt levätä.

Tänään käytiin Paavon kanssa Amarillossa syömässä ja pyörähdettiin kaupungilla. Nappasin Anttilasta mukaani jotakin mikä pelastaa helposti jäätyvät näppini ensi talvena.


Olen etsinyt mieleisiäni nahkarukkasia ja nyt ne löytyi. Värivalinta yllätti minutkin. Nuo rukkaset on lampaannappanahkaa (eli hyyyvin pehmoista nahkaa) ja tuolla sisällä on fleecevuori, jossa on omat rakoset joka sormelle. Ainakin kaupassa ne tuntui hyvin lämpöiselle ja veikkaan, että ne käytössäkin on ihan mainiot! Ei ainakaan pääse tuuli läpi niin kuin villalapasista.

Wednesday, November 2, 2011

...leg warmers.


Äiti toi mulle tänää vähän lankoja, että alkaisin vääntämään sille säärystimiä. Se intoutui mun joskus yläasteella tekemistä säärystimistä nyt tätä syksynä, että se on käyttäny niitä varmaan joka päivä (tai ainaki aina sillon ku miä nään sitä). Lupasin tehdä toiset, joten nyt onkin vähäksi aikaa näperrettävää! Pitää kuvailla tänne välivaiheita, jos jaksan :P

Btw. Villalangat on nykyään ihan epiksen kalliita :( Yhden kerän hinnalla saa jo parit lapaset edullisimmista kaupoista. Mun käsityö"taidot" menee ihan hukkaan :(

Tuesday, November 1, 2011

...QS.

Sorruin tänään taas töissä ostoksille. Tää trikoopaita vaan heti miellytti silmää ja sovituksen jälkeen päätin kotiuttaa kyseisen tuoteen. Jälleen kerran kyseessä on QS-merkkinen yläosa.


Tää oli malliltaan hauska. Se on tuolta takaa pidempi ja peittää sopivasti pepun. Väri oli myös mun mielestä kiva, vaikka osaan kuvitella, että jollekin tosta saattaa tulla sellanen mielikuva, että oon unohtanu nenäliinan pesuun menneiden farkkujen taskuun.



Toi paita on aika perushöttöä, mutta just toi vähän erilainen materiaali (puuvilla-polyesteri-viskoosi-sekoite) ja pienet yksityiskohdat tekee mulle paljon. Tääkään ei ollut mikään hirmu hintava hankinta, vaan maksoi 25,95€.

Oon aikasemmin todennut olevani S.Oliver-tyttö. No nyt ehkä syön sanani. Nykyään vaan toi QS miellyttää enemmän. No kuuluuhan QS S.Oliveriin, mutta on S.Oliverin Casual naisten osaston ja QS:n välillä suuria eroja. QS:n vaatteet menee enemmän trendien mukana ja niissä on aina jotain juttua, mikä tekee vaatteesta erityisen.
S.Oliver on siis hyvin Espritin kaltainen merkki ja siinä missä Espritillä on edc, S.Oliverilla on QS.


Töiden jälkeen kerkesin nopeasti poikkeamaan Kicksissä. Sieltä ostin kuitenkin vain sen mitä tarvitsin eli lämpösuojan. Edellisestä lämpösuojastani en hirveästi välittänyt, se oli ihan jees, mutta paremminkin voisi olla. Nyt kokeilussa siis phc:n Heat Protection Styling Sprayta, joka oli 8,50€. Saas nähä mitä mun hiukset sanoo tälle tökötille. Sain myös tollaisen Versacen hajuvesinäytteen. Vanity oli musta ihan hirveä, mutta jo tää Bright Crystal-paketti antoi ymmärtää, että olis vähän hedelmäisempi ja/tai tyttömäisempi tuoksu kyseessä. Ja jep olin aivan oikeassa. Mulle tulee mieleen sellanen hyvin perushajuvesi, sellanen vähän ruusuisen tuoksuinen (oon ihan älyttömän surkea kuvailemaan hajuvesiä). Jotenkin muistelisin, että mun isosiskolla on ollut joskus tällaista! Itse asiassa mitä enemmän tätä haistelee, sitä miellyttävämpää tää on!

Music is my boyfriend.


Tässä eilen Riveriltä ostamani QS:n pitkähihainen paita. Tää on taas sitä sarjaa, että melkeinpä jokaiselta henkilökunnasta löytyy tällainen, joko tällaisena luonnonvalkeana tai kirkkaanpinkkinä. Joku tässä printissä kiehtoi ja tää on malliltaan hyvä eli tarpeeksi pitkä. Hintaakin oli vain 19,95€.