...zzz.

Hieman väsynyt olo nyt kun on lomalta palattu töihin. Nyt on jalat ihan sökönä ja pää on niiiiin väsy, ettei edes jaksa esitellä eilisiä ostoksia. Vielä huominen ja ylihuominen niin pääsee vapailemaan.


Puuh.

...anxiety.

Tänään sitten ahdistaa, eikä kiinnosta mikään. Ketuttaa suoraan sanottuna. Loma loppui ja huomenna olisi palattava töihin. Ei sitten kiinnosta pätkääkään. Pitäisi pitää mielessä, että enää 4 viikkoa töitä Lindexillä, josta tulee iloinen, mutta kaihoisa fiilis. Tällä hetkellä sekään, kun ei piristä nyt yhtään, koska vaikka kuinka pääsen uusiin työkuvioihin ensi kuussa, se ei muuta sitä faktaa, että se 4 viikkoa on edelleen normaalisti töitä.

Tällä hetkellä olen ärrimurrin rahatilanteen takia. Se ärsyttää jo itsessään, mutta se estää mua myös suorittamasta shoppailuterapiaa. Tai tällä hetkellä ylipäätään mitään terapiaa. Myös ketuttaa tuleva rahatilanne. Palkkapäivä koittaa jälleen perjantaina, mutta loma on sotkenu vähän mun rahatilannetta, kun en tiedä yhtään miten sitä rahaa sieltä sitten oikeammin tulee. Opintotukiahan mulle ei taida itseasiassa enää tulla ollenkaan. (Note to self: muista perua syksyltä tuet) Tässä kuussa tulisi maksaa lääkärilaskuja (+mahdolliset muut maksut, esim. lääkkeet, riippuen ihan mitä tapahtuu), hammaslääkärilaskuja (kiitos viisaudenhampaat, teistä ei ole sitten yhtään hyötyä), normilaskut+vuokra, ruokaakin olis ihan kiva syödä ja tadaa, jäljelle ei sitten paljoakaan jää. Ihanaa! Miksi kaikki kasautuu aina samaan aikaan?

Nyt kyllä eniten ahdistaa ylipäätään tieto, että pitää mennä lääkäriin. Mulla kauhea kammo lääkäreitä kohtaan, ihan sama miltä alalta ne on. Ne voi olla myös pelkkiä terkkareita, nekin on pelottavia, muttei ihan samassa kaliiberissa. Aina, kun olen lääkärissä, tulee sellainen fiilis, että ne arvostelee mua. Hammaslääkärissä: "aijai, sulla on täällä reiän alku, oletpa laiska ja huono ihminen" tai tavallinen terveystarkastus: "aijai, sulle on tullut 2kiloa lisää, oletpa sinä laiska ja huono ihminen". Tiedän, ettei ne terveydenalan ammattilaiset oikeasti noin ajattele, mutta mä otan sen aina noin.

Viimeksi, kun kävin terkkarilla hyvä, etten puhjennut itkuun. Tunsin palan kurkussa ja mun naaman punaisuudesta varmasti terkkarikin päätteli, että kohta toi tyttö itkee. Ja hassua kyllä, en pelkää neuloja yhtään. Muhun saa tökkiä mitä tahansa rokotetta tai ottaa vaikka useammankin verikokeen, ei tunnu missään. Hammaslääkärissäkin otan mieluummin sen puudutusneulan ikeneen kuin sen, että tuntisin muuten kipua.


Olen mielestäni suht järkevä ihminen, ja tiedostan, että mun pelko aivan typerää. Kuitenkin tätäkin kirjoittaessani nieleskelen ja tunnen käsivarsissa se miten ahdistaa ja pelottaa. Ja kun mulle tulee tällainen fiilis, en yleensä halua puhua siitä ja vetäydyn omiin oloihini. En osaa rationaalisesti puhua koko asiasta, vaikka normaalisti osaan järkeillä asioita hyvinkin helposti. Yritän saada muuta ajateltavaa, mutta silti takaraivossa jomottaa salakavala ahdistus.

Nyt yritänkin siis parhaani mukaan vaeltaa netin maailmassa ja koittaa saada ahdistuspelkoa jotenkin peiteltyä.

...fake.

Joskus aikaisemmin olen tässä blogissa todennut jossakin sivulauseessa, etten ikinä ottaisi hiustenpidennyksiä, jotenpa nyt huvikseni pölötän eri "lisäkkeistä" mitkä on nyt niin valitettavan trendikkäitä.

Aloitetaan nyt noista aiemmin todetuista hiuslisäkkeistä. Hyvin tehtynä, ovathan ne kauniit, mutta itse en siltikään päähäni huolisi. Syitä on monia. Ekana tulee mieleen niiden hinta. En halua laittaa rahaa sellaiseen, mitä mulla on jo. Mun hiukset on suht paksut luonnostaan (ei nyt ne paksuimmat, muttei todellakaan ne ohuimmatkaan), joten jos oikeasti haluan hulmuhiukset niin yritän olla kärsivällinen ja kasvattaa sellaiset. Toinen syy tulee ihan siitä, että haluan myös pitää hiukseni suht paksuina. Pidennyksillä kun on tapana ohentaa omaa hiusta. Olen myös laiska ja sellainen pidennysten jatkuva puunaaminen ei mua alkuunkaan kiinnosta. Haluan myös poikaystäväni pystyvän haromaan mun hiuksia ilman, että seasta tupsahtelee mitä ihmeellisempiä osia. Lisäksi kauhukuvat Tuksun kissannuolemista ja kusenpolttamista haivenista tulee mieleen.


Tiedän, että kaikki hiuslisäkkeet ei näytä tältä. Ja parhaimmillaan hiuslisäkkeet on hyvän ja aidonnäköisiä, mutta toistaiseksi muut pitäkööt ne päässään.

Toinen trendikäs lisä kuontaloon on ripsenpidennykset. Muistan kun ne joskus tuli ja todellakin mietin, josko sellaiset hankkisin. Ajastaan se mulla vain kuitenkin jäi enkä sellaisia haluakaan enää. Olen nähnyt tutuillani näitä pidennyksiä ja hyi yäk. Ne kun ei vaikuta luonnollisilta sitten yhtään. Ajatus siitä, että saat "kauniit" räpyttimet kunhan kestät silmien kirvelyn suihkussa, muistat nukkua selälläsi ja olla hieromatta silmiäsi ja tästä lystistä saat myös pulittaat aimosumman rahaa, ei jotenkaan kiehdo minua. Ripsenpidennyksiäkin saa pienemmässä kaliiberissa, jolloin ne on mahdollisimman luonnollisen näköiset, mutta kaikki tuo vaiva sen tähden, ei kiitos. Ajatus myöskin siitä, että omat ripset harvenisivat vielä ripsenpidennysten takia, saa aikaan kylmiä väreitä. Tämä postaus on mun yhdestä lempiblogista ja mun mielestä oiva toteamaan nämä kaikki asiat kokemuksen syvällä rintaäänellä.


Tiedän, tää kuva on kyllä aivan kammottava ja tiedän, että kaikki ripsienpidennykset ei näytä tolta :D

Sitten viimeiseksi tekokynnet. Olen onnekas sillä mulle on siunattu hyvän paksuiset hiukset, suht pitkät ripset ja nopeasti kasvavat kynnet. Tykkään laittaa mun kynsiä (silloin kun jaksan) ja haluan ne itse laittaakin. Voisin kyllä kuvitella meneväni manikyyriin, mutta mitään akryylia tai geeliä kynsiini en haluaisi. Tekokynnetkin voivat olla kauniit, myönnän. Mutta niin voi olla myös mun omat kynnet, joten miksi läntätä siihen päälle jotain selkeästi feikin näköistä.


Erona edellisiin kuviin, tämä kuva on onnistuneista kynsistä. Mutta musta kun tällaiset on aika rumat. Sori niille kellä on tällaiset, mutta tämä onkin vaan oman henk. koht. mielipide. Näidenkin ylläpitoon saa säännöllisin väliajoin syynätä ihan kiitettävän määrän rahaa.

Tulikin ihmeen hyvä olo itsestään, kun ihan julkisesti sanoo, että mä olen ihan hyvä näin. Ei lisiä mulle kiitos :P

...Stereo Hearts.

My heart's a stereo, it beats for you so listen close.
Hear my thoughts in every note.
Make my your radio, turn me up when you feel low.
This melody was meant for you, so sing along to my stereo.

I apologize for any skipping tracks.
It's just that the last girl that played me left a couple cracks.
Now I'm over 'cause holding grudges over love is ancient artifacts.

If I could only find the note to make you understand, I'd sing it softly in your ear and grab you by the hand.
Keep it stuck in your head like your favourite tune and know my heart's a stereo that only plays for you.

Kiitokset Jussille kun laitoit mut soittamaan nyt tätä loopilla :D

Rakkautta ranteissa.

Ajattelin nyt esitellä mun rakkaimmat korut, tai asusteet tai mikäliet. Näitä rakkaita näkyy kuitenkin mun ranteissa melkeimpä päivittäin.


Tämän Guessin rannekorun sain mun murultani lahjaksi viime ystävänpäivänä. Se mätsäsi tuossa alla näkyvään rannekelloon, joten tätä tulee käytettyä aina kun tuota rannekelloakin tulee käytettyä.


Näistä kelloista tuon kultaisen Espritin kellon sain siis eilen Paavolta ja tykkään siitä jo nyt paljon. Nyt voin siis käyttää mun kaikkia kultaisia korviksiakin hyvillä mielin! Tuon hopeisen kellon ostin Guessin liikkeestä Destinistä, Floridasta, jossa oli maailman paras myyjäpoika, Josh. Josh sitten lyhenteli tuota kelloa mulle ja kotiutin sen murto-osalla normaalihinnasta..tai ainakin murto-osalla Euroopan hinnoista. Toi Guessin kello on ollut niin kovassa käytössä, että tossa lasissa on miljoona naarmua ja kaikkea ihmemössöä ja yksi blingbling-kivi puuttuu :P

...six months.

Tänään tuli mulla ja Paavolla puoli vuotta täyteen, joten ollaan tänään vähän "juhlistettu" sitä :) Käytiin kiinalaisessa syömässä ja käytiin terassilla yksillä :)
Paavolle ostin lahjaksi Bulldogin after shave lotionia ja Paavo oli sitten päättänyt vähän panostaa tähän mun puolivuotis-lahjaan!


Ensiksi luulin, että nyt tulee Nominationin rannekoru, mutta onneksi sieltä pussista paljastuikin jotain muuta :) Nominationit on ihan kivoja joo, mutta musta sellaiset on vähän liiankin helppoja lahjoja.



Paketista paljastuikin siis Espritin kullan värinen kello! :) Ihana lahja rakkaalta! Tykkään just tuollaisista yksikertaisen kauniista kelloista. En tykkää hirveästi jos se kellotaulu on kauhean iso verrattuna rannekkeeseen, vaan just enemmän tällaisista rannekorujen näköisistä kelloista :) Mahtava lisä mun Wardrobe Essentials-projektiin!


Sit vihdoin sain nyt oikean kokoiset Crocsin popot! Nää on sopivat, vähän tuntui äsken kokeiltuna napakoilta päkiöiden kohdilta, mutta mun jalat onkin nyt ihan turvoksissa tästä helteestä ja kaupungilla talsimisesta. Crocsin omasta nettikaupasta nää tuli huomattavasti nopeammin kuin Brandos.fi:ltä. Tosin Brandosilla on tuplasti pidempi palautusaika ja huomattavasti mutkattomampi palautusprosessi. Molemmilla puolensa!

...pictures from yesterday.

Alla luvattu lemmikkikuva-pläjäys tulossa kaikkien iloksi...tai siis kauhuksi. No okei, koitin rajata näitä kuvia jokseenkin onnistuneisiin kuviin, mutta Siru ja Rita ovat hieman aktiivisia lemmikkejä, joten niistä oli todella vaikeaa ottaa kovin hyviä kuvia :P